Johtopäätöksiä

Avainkäsitteet projektissamme olivat monikulttuurisuus, sosiaalipedagogiikka, aistien menetelmä, sosiokulttuurinen innostaminen, kohtaaminen ja osallisuus.

Monikulttuurisuus
Erilaisten kulttuurien, sekä niihin liittyvien tapojen ja arvojen tiedostaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, etenkin työskennellessä yhdessä vieraisiin kulttuureihin kuuluvien edustajien kanssa.
Kulttuurinen herkkyys tarkoittaa hyviä vuorovaikutustaitoja, taitoa hyväksyä erilaisuutta ja olla empaattiinen (Monikolmio 2014) .

- Tämä näkyi työskentelyssämme koko projektin ajan puolin ja toisin toistemme arvostuksena ja huomioimisena.


Sosiaalipedagogiikka
Sosiaalipedagogiikan ajatus on edistää toisten kohtaamista, ihmisen sisäistä kasvua, yhteisöllisyyttä ja omaan ympäristöön vaikuttamista. Sosiaalipedagogiikka perustuu yhteisön jäsenyyteen, vuorovaikutuksellisuuteen, tunneosaamiseen ja kokemukselliseen oppimiseen. Yhteisössä tapahtuva vastavuoroisuus vahvistaa kunnioitusta ja välittämistä. Ihminen kehittyy ja kasvaa muiden kanssa. (Meidän sosiaalipedagogiikkamme 2013.)

- Työskentelymme oli sosiaalipedagogista, koska työskentelytapamme perustui hyvään vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Rakensimme yhteisöllisyyttä ympärillemme yhdessä niin, että jokainen ryhmäläinen tunsi vastavuoroista kunnioittamista ja välittämistä. Yhteisöllisyys näkyi myös siinä, että toteutimme projektin päiväkodin lapsille. Näin he veivät kulttuuria mukanaan päiväkoteihin. Lisäksi projektissamme toteutui sosiaalipedagogiikkaan liittyvä konkreettinen tekeminen.


Aistien menetelmä
-Toteutimme projektin aistien menetelmänä rakentaen ryhmämme ja projektimme näköisen tilan. Hyödynsimme visuaalisuutta (kuvat,videot ja asut), ääniä (musiikki) ja kosketeltavia materiaaleja (leluja, tyynyjä yms.)
(Ks. Aistien menetelmä)


Sosiokulttuurinen innostaminen
Sosiokulttuurisessa innostamisessa on kolme keskeistä elementtiä: sosiaalinen, kasvatuksellinen ja kulttuurinen. Keskeisiä käsitteitä ovat yhteisöllisyys, osallistuminen, herkistyminen, dialogi, luovuus ja toimintaan sitoutuminen. (Kurki 2000, 19-20.) Sosiokulttuurisen innostamisen onnistuminen hankkeen tai projektin lähestymistapana edellyttää aidon yhteisön rakentumista. Innostavan toiminnan perustaksi tarvitaankin laadultaan yhteisöllisiä vuorovaikutussuhteita. (Kurki 2000, 129.) 

- Sosiaalinen: tapasimme projektimme tiimoilta uusia ihmisiä ja loimme kontakteja (mava-opiskelijat, päiväkodit). 
- Kasvatuksellinen ja kulttuurinen: opimme itse paljon uutta vieraista kulttuureista, mavalaiset oppivat ryhmätyöskentelyä ja lisää suomenkieltä. Lapset oppivat perustietoa eri maista, leikeistä ja veivät oppimansa mukanaan.
- Rento ilmapiiri helpotti työskentelyä ja mahdollisti vuorovaikutuksen ja aidon yhteisöllisyyden syntymisen.

Kohtaaminen
Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa siihen osallistuvat henkilöt sekä antavat, että saavat jotain. Näin syntyy tasavertainen kohtaaminen, jossa molemmat osapuolet oppivat ymmärtämään ja kunnioittamaan toisiaan. Kulttuurien kohtaamisella ei tarkoiteta sitä, että meidän tulisi muuttua toisen osapuolen kaltaiseksi, vaan voimme pysyä omana itsenämme, niinkuin kohtaamisen toinenkin osapuoli.(Haapaniemi 2010)

- Kohtaaminen toteutui projektissamme siten, että sovitut tapaamiset toteutuivat ja niistä pidettiin kiinni. Kaikilla projektiin osallistuneilla oli selkeä näkemys ja yhteisymmärrys siitä mitä tehtiin. Vuorovaikutus oli tasavertaista ja kaikki tulivat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Olimme jokainen omia itsiämme.

Osallisuus 
Osallisuus tarkoittaa mukanaoloa, huolenpitoa sekä vaikuttamista ja tarkoituksena on vaikuttaa yhteiskuntaan, omaan lähiyhteisöön ja itseensä. Osallisuuden lähtökohtana toimii yhteisöllisyys, joka syntyy esimerkiksi harrastusten, kansalaisjärjestötoiminnan, opiskelun, työn tai muun aktiivisen toiminnan kautta. (STM 2012). Osallisuutta on käytetty esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä työttömien syrjäytymisen ehkäisyyn

 - Osallisuus näkyi projektissamme korostuneena yhteisöllisyytenä. Suunnittelu ja toteutus tapahtui yhtenäisenä ryhmänä jossa kaikki osallistujat pääsivät vaikuttamaan sisältöön ja tekemiseen. Ryhmä pääsi myös vaikuttamaan lähiympäristöönsä kun läheisten päiväkotien lapset osallistuivat tapahtumapäiviin. 


Kokonaisuudessaan projekti sai kaikissa osapuolissa aikaan kinnostusta ja innostusta tehdä jatkossakin yhteistyönä lisää vastaavanlaisia hankkeita.