Toteutuspäivä 2: Filippiinit, Viro ja Kuninkaan portti

Teretulemast!

Tänään oli projektimme toinen toteutuspäivä. Vieraaksamme saapui yhdeksän viisi vuotiasta lasta Talvisillan päiväkodista. Päivän rakenne oli sama kuin eilisessä toteutuksessa, mutta siäsltö ei koska maina olivat Filipiinit ja Viro. Paikalle saapuivat myös Ardian ja Jing katsomaan toteutusta.

Lory Ann ja Lelie (Filipiinit) aloittivat kertomalla maastaan ja esittelivät tuomiaan eläinhahmoja kysellen lapsilta mistä eläimestä oli kysymys ja mitä ne Suomessa sanovat. He kertoivat myös mitä eläimet sanovat Filippiineillä. Tämän jälkeen Lory Ann ja Lelie esittivät tarinan käärmeestä ja kilpikonnasta. He elävöittivät tarinaa lelujen avulla ja eläytyivät siihen itsekkin. Tämä toimi erittäin hyvin viisivuotiaisiin lapsiin.Lopuksi leikimme kuminauhoilla Lory Annen ja Lelien opettamia tähtäysheittoa ja "pallon" pomputtelua.

Filippiinien jälkeen lento vei lapset Viroon. Jälleen lapsille esiteltiin maisemia, kansalliseläimiä ja lastenhahmoja. Esillä oli myös aidot karhun kynsi ja majavan ja supikoiran turkit, joita lapset saivat silitellä.

 Lapsille näytettiin myös video Lotte-koirasta. Animaatiota näytetään myös Suomessa, joten hahmo oli lapsille tuttu. Kätlin kuitenkin kertoi, että Lotte on syntynyt virossa ja on siis virolainen tyttö. Lopuksi leikimme kahdessa ryhmässä rikkinäistä puhelinta viron kielellä. Tämä osoittautui kuitenkin odotettua haastavammaksi lasten nuoren iän ja ujouden vuoksi. Leikin päätteeksi lapsille tarjottiin virolaisia suklaakarkkeja.

Suomiosuuteen Talvisilta oli sovitusti valmistellut leikin, jonka he opettivat meille. Leikki oli Kuninkaan portti. Leikissä laulettiin lorua, jonka päättyessä yksi lapsi jäi kiinni, ja valitsi kumpaan kahdesta joukkueesta menee. Kun kaikki lapset olivat jääneet kiinni, muodostuneet joukkueet vetivät köyttä joka ratkaisi voittajan.

Lähtiessään lapset piirsivät palautepapereihimme ja saivat päiväkotiin vietäväkseen käyttämämme kuminauhat, sekä filippiiniläisten eläinhahmot.

 Tämäkin paja oli kokonaisuudessaan onnistunut!

Monikulttuurisuus

Monikulttuurisuus on nykypäivää. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui noin 168 000 ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on noin 3,1 %. Vieraskielisiä, eli henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on maassamme noin 225 000, joka on noin 4,2 % väestöstä. (Kunnat.net 2014.)

Erilaisten kulttuurien, sekä niihin liittyvien tapojen ja arvojen tiedostaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, etenkin työskennellessä yhdessä vieraisiin kulttuureihin kuuluvien edustajien kanssa. Kulttuurinen herkkyys tarkoittaa hyviä vuorovaikutustaitoja, taitoa hyväksyä erilaisuutta ja olla empaattiinen (Monikolmio 2014) . Kulttuurinen herkkyys on tärkeää, kun edistetään eri kulttuuritaustaisten ihmisten valmiuksia toimia yhteistyössä. Lisäksi tarvitaan tahtoa ja valmiutta ymmärtää ja tunnistaa kulttuureista johtuvaa erilaisuutta, ja työskennellä erilaisuudesta mahdollisesti johtuvien rajojen ylittämiseksi. (Korhonen & Puukari 2013, 108.)

Korhonen, V. & Puukari, S. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Juva: PS-kustannus.

Kunnat.net 2014. Monikulttuurisuus ja maahanmuutto. Viitattu 7.3.2014.http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/aek/maahanmuutto/Sivut/default.aspx

Monikolmio 2014. Kulttuurinen pätevyys hoitotyössä. Viitattu 7.3.2014. http://monikolmio.wikispaces.com/Kulttuurinen+p%C3%A4tevyys+hoitoty%C3%B6ss%C3%A4

Toteutuspäivä 1: Kiina, Kosovo ja Vahtikoira

Ni Hao!

Tänään toteutimme ensimmäisen monikulttuurisen leikkipajamme rakentamassamme aistihuoneessa. Saimme vieraaksemme yhdeksän 6-vuotiasta eskarilaista Hangonsillan päiväkodista ja heidän kaksi hoitajaa.
Ryhmämme lisäksi paikalla olivat Jing (Kiina), Ardian (Kosovo), Jaakko ja Minna.

Suunnitelman mukaisesti "lennätimme" lapset aluksi hissi-lentokoneella Kiinaan. Lentokapteenina ja lentoemona toimivat Antsu ja Sanni. Lapset ryömivät tunnelista aistihuoneeseen, jossa soi valmiiksi kiinalainen musiikki. Jing kertoi lapsille Kiinasta ja näytti pätkän kiinalaisesta animaatiosta. Tämän jälkeen hän kertoi erilaisista kiinalaisista leikeistä, jonka jälkeen leikimme lasten kanssa Tangramia ja bambutikuilla.

Seuraavaksi lento toi lapset Kosovoon. Myös Ardian kertoi hieman maastaan, sen maisemista ja eläimistä. Tämän jälkeen hän kertoi suomeksi kosovolaisen tarinan sudesta ja ketusta, josta hän esitti lopuksi lapsille kysymyksiä. Lopuksi Ardian opetti lapsille korttipelin jota pelasimme pareittain.

Pajan päätteeksi hangonsiltalaiset opettivat sovitusti meille leikin. He olivat valinneet leikiksi vahtikoiran, jonka he kertoivat olevan vanha suomalainen leikki. Lapset istuivat piirissä, jonka keskellä yksi oli kyyryssä silmät peitettynä vahtikoirana. Joku lapsista otti vahtikoiran selän päälle asetetun kulkusen ja piilotti sen selkänsä taakse, jonka jälkeen kaikki piirissä olevat laittoivat kädet selkänsä taakse. Tämän jälkeen koira herätettiin runolla ja hänen piti kulkusen äänen perusteella löytää varas.

Lopuksi pyysimme lapsilta palautteen hymynaamakartonkeihin, sekä "aikuisilta" palautetta sähköpostitse.

Päivä onnistui ryhmämme mielestä yli odotusten!

Aistien-menetelmä

Aistien-menetelmä sopii käytettäväksi kaikenlaisten ryhmien kanssa. On vain muistettava ottaa huomioon toiminnan tavoitteet ja tehdä tilasta käyttäjälähtöinen. Meidän tapauksessa olemme tehneet aisti-tilastamme juuri lapsiryhmälle sopivan laittamalla lattialle patjat istuinalustoiksi, rakentamalla tunnelin ja ehostamalla seiniä kankailla.

Aistien-menetelmälle tyypillistä on moniaistisuuden hyödyntäminen sekä vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Myös erilaisten toimijoiden yhteistyö on tärkeää. Aistien- menetelmän ytimessä on aistien-tila. Tila voidaan rakentaa siten, että ihminen voi kuvitella hetken olevansa jossain toisessa paikassa. Tilan tarkoituksena on tarjota elämyksiä kaikille aisteille. Elämyksellisyys edistää vuorovaikutusta ja tilan käyttäjien oppimista. Kyseessä ei kuitenkaan ole näyttely, vaan erilaisten ihmisten kohtauspaikka. Tila toimii keskustelun, ajatusten ja oppimisen virittäjänä. Valmiin tilan lisäksi, sen rakennusvaihe on hyvin tärkeä. Jokaisesta aistien-tilasta tulee tekijöidensä näköinen, ja se saadaan aikaiseksi vain hyvällä yhteistyöllä (Räty ym. 2014, 8).  

Aistien-menetelmän tavoitteena voi olla esimerkiksi voimaantuminen, jolloin osallistujille tuotetaan toiminnan kautta ajatuksia herättäviä ja elämyksellisiä hetkiä. Tarkoituksena on myös pohtia asioita, jotka ovat osallistujille tärkeitä. Aistien-menetelmän tarkoituksena voi olla myös arvoista keskusteleminen, kuten yhteisen arvomaailman pohtiminen, näkyväksi tekeminen ja toisaalta ristiriidoista keskusteleminen. Muita aistien-menetelmä prosessin tavoitteita ovat oppiminen ja tiedon välitys (Räty ym. 2014, 9-10).

Räty, M. Sivonen,S. Saarela, J. Laurikainen,H. & työryhmä. 2014. Aistien-menetelmä. 2.uusittu painos. Helsinki: Edita Prima Oy

Sosiaalipedagogiikka

Tässä vähän teoriaa sosiaalipedagogiikasta, sillä työskentelytapamme on sosiaalipedagoginen. Monikulttuurisen työn-opinnot, jonka puitteissa teemme hanketta, luo yhdessä sosiaalipedagogiikan-opintojen kanssa opintokokonaisuuden. Eli sosiaalipedagogiikka on tärkeänä osana mukana tässä monikulttuurisuus osiossakin ja etenkin hanketta tehdessä.

Sosiaalipedagogiikka voidaan nähdä oppiaineena, tieteenalana ja ammatillisena orientaationa. Sosiaalipedagogiikkaa voidaan kutsua sosiaalipedagogiikaksi vasta sitten, kun se muuttuu käytännön toiminnaksi, sillä se ei ole vain pelkkää ideologia. (Tätä se sosiaalipedagogiikka sitten on! 2014.)

Sosiaalipedagogiikan ajatus on edistää toisten kohtaamista, ihmisen sisäistä kasvua, yhteisöllisyyttä ja omaan ympäristöön vaikuttamista. Sosiaalipedagogiikka perustuu yhteisön jäsenyyteen, vuorovaikutuksellisuuteen, tunneosaamiseen ja kokemukselliseen oppimiseen. Yhteisössä tapahtuva vastavuoroisuus vahvistaa kunnioitusta ja välittämistä. Ihminen kehittyy ja kasvaa muiden kanssa. (Meidän sosiaalipedagogiikkamme 2013.)

Kokemuksellinen oppiminen onnistuu tunteiden tunnistamisen myötä. Vastavuoroisuus ja vuorovaikutus synnyttävät kokemuksia, joiden tiedostaminen vahvistaa henkilön itsetuntemusta. Yksilö huomioidaan yhteisössä ominaisuuksineen. Ihmisyyden ydin on kohtaavassa vuorovaikutuksessa, ihmisyhteydessä. Tunteet tukevat muuttumisprosessia ja sitä kannattelee tunne yhteenkuuluvuudesta. (Meidän sosiaalipedagogiikkamme 2013.)

Sosiaalipedagogista ammattipätevyyttä voidaan havainnollistaa apuna käyttäen tanskalaisen Bent Madsenin luoman sosiaalipedagogisen ammatillisuuden kompetenssimallin avulla. Mallia kutustaan Madsenin kukaksi. Kukan terälehdet Madsenin mallissa edustavat sosiaalipedagogisesti suuntautuneen ammattihenkilön eri pätevyysalueita. Pätevyysalueet yhdistyvät terälehtien keskiössä toimintapätevyydeksi, ammatilliseksi käyttöteoriaksi. (Tätä se sosiaalipedagogiikka sitten on! 2014.)

Lähteet:

Meidän sosiaalipedagogiikkamme. 2013. Sosped säätiö. Viitattu 10.3.2014.

http://www.sosped.fi/meidan-sosiaalipedagogiikka/

Tätä se sosiaalipedagogiikka sitten on! 2014. Anja Kylén. Talentia. Viitattu 10.3.2014. http://www.talentia.fi/files/577/Mita_sosiaalipedagogiikka_on.pdf

Rakennuspäivä

Hei!

Päivä alkoi Antti-Jussin ja Mikon vierailulla Tikkaurilan Laureassa. Sieltä he kävivät hakemassa aistienhuoneeseen rekvisiittaa. Mukaan tarttui tyynyjä, mattoja, kankaita ja tekokukkia. Jaakko oli tuonut myös jonkin verran materiaalia. Sen jälkeen ryhmä aloitti huoneen sisustamisen. Kuvista selviää mitä saimme aikaan. Varasimme huomiselle myös aulasta naulakon päiväkotilaisten käyttöön. Huomenna alkaa tositoimet Kiinan ja Kosovon osalta.

Kenraaliharjoitukset

Terve ja moi!

Tänään oli projektimme kenraaliharjoitus ja kaikki olivat paikalla. Kävimme läpi jokaisen maan osuuden ja tarkistimme aikataulutuksen toimivuuden. Ohjeistimme ja varmistimme, että kaikki tietävät milloin tulevat ja tietävät oman osuutensa tapahtumapäivinä. Lisäksi etsimme jokaiselle maalle musiikin, joka soi silloin, kun lapset saapuvat aistihuoneeseen. Aiomme myös heijastaa maisemakuvia kustakin maasta leikin ajaksi taustalle. Alunperin suunnittelemamme lasten matkalaulu jäi pois. Osa mavalaisista tuo kotoaan aistitilaan materiaalia esimerkiksi kiinalainen viuhka ja Virosta eläinten nahkoja ja karhun kynsi, jotka liittyvät maiden esityksiin.

Ensi viikon tiistaina alkaa aistitilan rakentaminen. Keskiviikkona matkaamme Kiinan ja Kosovon kautta Suomeen ja torstaina Filippiinien ja Viron kautta Suomeen.

Kuvassa leikimme virolaista Rikkinäistä puhelinta.

Ensi viikolla leikitään, JIPPII!